Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2000
Vuoden 2000 kesäolympialaisissa Sydneyssä järjestettiin yleisurheilussa 46 kilpailutapahtumaa, miehille 24 ja naisille 22.
Mitalistit
Miehet
Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m | Maurice Greene Yhdysvallat | 9,87 | ||||
Ato Boldon Trinidad ja Tobago | 9,99 | |||||
Obadele Thompson Barbados | 10,04 | |||||
200 m | Konstantinos Kenteris Kreikka | 20,09 | Kauden tilastoykkönen John Capel myöhästyi pahasti loppukilpailun lähdössä eikä saanut muita enää kiinni.[1] | |||
Darren Campbell Yhdistynyt kuningaskunta | 20,14 | |||||
Ato Boldon Trinidad ja Tobago | 20,20 | |||||
400 m | Michael Johnson Yhdysvallat | 43,84 | ||||
Alvin Harrison Yhdysvallat | 44,40 | |||||
Greg Haughton Jamaika | 44,70 | |||||
800 m | Nils Schumann Saksa | 1.45,08 | ||||
Wilson Kipketer Tanska | 1.45,14 | |||||
Djabir Saïd Guerni Algeria | 1.45,16 | |||||
1 500 m | Noah Ngeny Kenia | 3.32,07 (OR) | ||||
Hicham El Guerrouj Marokko | 3.32.32 | |||||
Bernard Lagat Kenia | 3.32,44 | |||||
5 000 m | Millon Wolde Etiopia | 13.35,49 | ||||
Ali Saidi-Sief Algeria | 13.36,20 | |||||
Brahim Lahlafi Marokko | 13.36,47 | |||||
10 000 m | Haile Gebrselassie Etiopia | 27.18,20 | ||||
Paul Tergat Kenia | 27.18,29 | |||||
Assefa Mezgebu Etiopia | 27.19,75 | |||||
Maraton | Gezahgne Abera Etiopia | 2.10.11 | ||||
Erick Wainaina Kenia | 2.10.31 | |||||
Tesfaye Tola Etiopia | 2.11.10 | |||||
110 m aitajuoksu | Anier García Kuuba | 13,00 | ||||
Terrence Trammell Yhdysvallat | 13,16 | |||||
Mark Crear Yhdysvallat | 13,22 | |||||
400 m aitajuoksu | Angelo Taylor Yhdysvallat | 47,50 | ||||
Hadi Al Somayli Saudi-Arabia | 47,53 | |||||
Llewellyn Herbert Etelä-Afrikka | 47,81 | |||||
3 000 m estejuoksu | Reuben Kosgei Kenia | 8.21,43 | ||||
Wilson Boit Kipketer Kenia | 8.21,77 | |||||
Ali Ezzine Marokko | 8.22,15 | |||||
4 × 100 m | Yhdysvallat Kenny Brokenburr* Tim Montgomery* Jon Drummond Bernard Williams Brian Lewis Maurice Greene | 37,61 | * Juoksivat alkuerissä[2] | |||
Brasilia Cláudio Roberto de Souza* Vicente de Lima Edson Ribeiro André da Silva Claudinei da Silva | 37,90 | |||||
Kuuba Luis Alberto Pérez-Rionda Iván Garcia Freddy Mayola José Ángel César | 38,04 | |||||
4 × 400 m | Nigeria Nduka Awazie* Fidelis Gadzama* Clement Chukwu Jude Monye Sunday Bada Enefiok Udo-Obong | 2.58,68 | Loppukilpailun voitti alun perin Yhdysvaltain joukkue (Alvin Harrison, Antonio Pettigrew, Calvin Harrison ja Michael Johnson) ajalla 2.56,35. Alku- ja välierissä Yhdysvaltain joukkueessa juoksivat myös Jerome Young ja Angelo Taylor. Joukkue menetti voittonsa vuonna 2008 Pettigrew'n tunnustettua dopingin käytön. Young oli menettänyt mitalinsa jo aikaisemmin oman dopingkärynsä vuoksi.[3] KOK jakoi mitalit uudestaan vuonna 2012 vähän ennen Lontoon olympialaisia.[4] | |||
Jamaika Michael McDonald* Sanjay Ayre* Michael Blackwood Greg Haughton Christopher Williams Danny McFarlane | 2.58,78 | |||||
Bahama Timothy Munnings* Avard Moncur Troy McIntosh Carl Oliver Christopher Brown | 2.59,23 | |||||
20 km kävely | Robert Korzeniowski Puola | 1.18.59 (OR) | Meksikon Bernardo Segura tuli ensimmäisenä maaliin ja ehti jonkin aikaa juhlia voittoa ennen kuin hänen suorituksensa hylättiin.[5] | |||
Noé Hernández Meksiko | 1.19.03 | |||||
Vladimir Andrejev Venäjä | 1.19.27 | |||||
50 km kävely | Robert Korzeniowski Puola | 3.42.22 | ||||
Aigars Fadejevs Latvia | 3.43.40 | |||||
Joel Sánchez Guerrero Meksiko | 3.44.36 | |||||
Korkeushyppy | Sergei Kljugin Venäjä | 235 | Rankka vesisade häiritsi kilpailun loppuvaiheita.[6] | |||
Javier Sotomayor Kuuba | 232 | |||||
Abderrahmane Hammad Algeria | 232 | |||||
Seiväshyppy | Nick Hysong Yhdysvallat | 590 | ||||
Lawrence Johnson Yhdysvallat | 590 | |||||
Maksim Tarasov Venäjä | 590 | |||||
Pituushyppy | Iván Pedroso Kuuba | 855 | Jai Taurima hyppäsi viidennellä kierroksella Oseanian ennätyksen 849 cm ja nousi kilpailun johtoon mutta Iván Pedroso nousi viimeisellä hypyllään voittoon.[7] | |||
Jai Taurima Australia | 849 | |||||
Roman Štšurenko Ukraina | 831 | |||||
Kolmiloikka | Jonathan Edwards Yhdistynyt kuningaskunta | 17,71 | ||||
Yoel Garcia Kuuba | 17,47 | |||||
Denis Kapustin Venäjä | 17,46 | |||||
Kuulantyöntö | Arsi Harju Suomi | 21,29 | Arsi Harju oli karsinnan paras tuloksella 21,39 m. Loppukilpailussa hän työnsi ensimmäisellä kierroksella tuloksen 21,20 m ja toisella voittotuloksen 21,29 m.[8] | |||
Adam Nelson Yhdysvallat | 21,21 | |||||
John Godina Yhdysvallat | 21,20 | |||||
Kiekonheitto | Virgilijus Alekna Liettua | 69,30 | ||||
Lars Riedel Saksa | 68,50 | |||||
Frantz Kruger Etelä-Afrikka | 68,19 | |||||
Moukarinheitto | Szymon Ziólkowski Puola | 80,02 | ||||
Nicola Vizzoni Italia | 79,64 | |||||
Ihar Astapkovitš Valko-Venäjä | 79,17 | |||||
Keihäänheitto | Jan Železný Tšekki | 90,17 (OR) | ||||
Steve Backley Yhdistynyt kuningaskunta | 89,85 | |||||
Sergey Makarov Venäjä | 88,67 | |||||
Kymmenottelu | Erki Nool Viro | 8641 | Kiekonheitossa Erki Nool ei saanut kahdella ensimmäisellä heitollaan tulosta, ja hänen kolmas heittonsa tuomittiin aluksi yliastutuksi mutta Viron tekemän vastalauseen ja videotarkastelun jälkeen kolmas heitto, joka oli varmuuden vuoksi mitattu, hyväksyttiin.[9][10] | |||
Roman Šebrle Tšekki | 8606 | |||||
Chris Huffins Yhdysvallat | 8595 | |||||
Naiset
Laji | Sijoitukset | Selostus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
100 m | Ei voittajaa | Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä. Kultaa ei kuitenkaan annettu Thanulle tämän myöhemmän dopingepäselvyyksien vuoksi vaan se päätettiin jättää jakamatta.[11] | ||||
Ekaterini Thanu Kreikka Tayna Lawrence Jamaika | 11,12 11,18 | |||||
Merlene Ottey Jamaika | 11,19 | |||||
200 m | Pauline Davis-Thompson Bahama | 22,27 | Alun perin Marion Jones voitti, mutta mitali otettiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitalit jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.[11] | |||
Susanthika Jayasinghe Sri Lanka | 22,28 | |||||
Beverly McDonald Jamaika | 22,35 | |||||
400 m | Cathy Freeman Australia | 49,11 | ||||
Lorraine Graham Jamaika | 49,58 | |||||
Katharine Merry Yhdistynyt kuningaskunta | 49,72 | |||||
800 m | Maria De Lurdes Mutola Mosambik | 1.56,15 | ||||
Stephanie Graf Itävalta | 1.56,64 | |||||
Kelly Holmes Yhdistynyt kuningaskunta | 1.56,80 | |||||
1 500 m | Nouria Mérah-Benida Algeria | 4.05,10 | Ennakkosuosikkeihin kuulunut Gabriela Szabo kompuroi loppukilpailun alkupuolella edessään kaatuneeseen Hayley Tullettiin ja jäi muista jälkeen. Loppusuoralla hän kiri useiden kilpailijoiden ohi mutta ylsi vain kolmanneksi. Yhdysvaltalaisen Suzy Favor Hamiltonin voimat loppuivat loppusuoralla ja hän kaatui itsekseen ollessaan vielä mitalitaistelussa mukana; hän jäi lopputuloksissa viimeiseksi ja kilpailun päätyttyä hänet vietiin stadionilta pyörätuolissa.[12][13][14][15] | |||
Violeta Beclea Romania | 4.05,15 | |||||
Gabriela Szabo Romania | 4.05,27 | |||||
5 000 m | Gabriela Szabo Romania | 14.40,79 (OR) | ||||
Sonia O’Sullivan Irlanti | 14.41,02 | |||||
Gete Wami Etiopia | 14.42,23 | |||||
10 000 m | Derartu Tulu Etiopia | 30.17,49 (OR) | ||||
Gete Wami Etiopia | 30.22,48 | |||||
Fernanda Ribeiro Portugali | 30.22,88 | |||||
Maraton | Naoko Takahashi Japani | 2.23.14 (OR) | ||||
Lidia Simon Romania | 2.23.22 | |||||
Joyce Chepchumba Kenia | 2.24.45 | |||||
100 m aitajuoksu | Olga Šišigina Kazakstan | 12,65 | Kauden tilastoykkönen ja hallitseva maailmanmestari Gail Devers keskeytti välierässä.[16] | |||
Glory Alozie Nigeria | 12,68 | |||||
Melissa Morrison Yhdysvallat | 12,76 | |||||
400 m aitajuoksu | Irina Privalova Venäjä | 53,02 | ||||
Deon Hemmings Jamaika | 53,45 | |||||
Nezha Bidouane Marokko | 53,57 | |||||
4 × 100 m | Bahama Eldece Clarke-Lewis* Savatheda Fynes Chandra Sturrup Pauline Davis-Thompson Debbie Ferguson | 41,95 | Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea KOK hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.[17][18] * Juoksivat joukkueessa alku- ja välierissä.[2] | |||
Jamaika Merlene Frazer* Tayna Lawrence Veronica Campbell Beverly McDonald Merlene Ottey | 42,13 | |||||
Yhdysvallat Passion Richardson* Chryste Gaines Torri Edwards Nanceen Perry | 42,20 | |||||
4. | Ranska Linda Ferga Muriel Hurtis Fabe Dia Christine Arron | 42,42 | ||||
4 × 400 m | Yhdysvallat Andrea Anderson* Jearl Miles-Clark Monique Hennagan LaTasha Colander-Richardson | 3.22,62 | Marion Jonesin tunnustettua vuonna 2007 dopingin käyttönsä kansainvälinen olympiakomitea (KOK) hylkäsi hänen suorituksensa ja vuonna 2008 KOK hylkäsi koko joukkueen suorituksen. Vuonna 2010 urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kumosi KOK:n päätöksen ja palautti joukkueen muille jäsenille mitalit.[17][18] * juoksivat alkuerissä[2] | |||
Jamaika Charmaine Howell* Michelle Burgher* Sandie Richards Catherine Scott Deon Hemmings Lorraine Graham | 3.23,25 | |||||
Venäjä Olesja Zykina* Natalja Nazarova* Julija Sotnikova Svetlana Gontšarenko Olga Kotljarova Irina Privalova | 3.23,46 | |||||
4. | Nigeria Doris Jacob* Olabisi Afolabi Opara Charity Rosemary Okafor Falilat Ogunkoya-Osheku | 3.23,80 | ||||
20 km kävely | Wang Liping Kiina | 1.29.05 (OR) | Australian Jane Saville hylättiin johtoasemasta juuri ennen stadionille saapumista.[19] | |||
Kjersti Tysse Plätzer Norja | 1.29.33 | |||||
María Vasco Espanja | 1.30.23 | |||||
Korkeushyppy | Jelena Jelesina Venäjä | 201 | ||||
Hestrie Cloete Etelä-Afrikka | 201 | |||||
Kajsa Bergqvist Ruotsi | 199 | |||||
Seiväshyppy | Stacy Dragila Yhdysvallat | 460 (OR) | Naisten seiväshyppy oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.[20] | |||
Tatiana Grigorieva Australia | 455 | |||||
Vala Flosadóttir Islanti | 450 | |||||
Pituushyppy | Heike Drechsler Saksa | 699 | Alun perin Marion Jones voitti pronssia, mutta mitali ottiin pois myöhemmän dopingkäryn vuoksi ja mitali jaettiin uudelleen KOK:n päätöksellä.[11] | |||
Fiona May Italia | 692 | |||||
Tatjana Kotova Venäjä | 683 | |||||
Kolmiloikka | Tereza Marinova Bulgaria | 15,20 | ||||
Tatjana Lebedeva Venäjä | 15,00 | |||||
Olena Hovorova Ukraina | 14,96 | |||||
Kuulantyöntö | Janina Karoltšyk Valko-Venäjä | 20,56 | ||||
Larisa Pelešenko Venäjä | 19,92 | |||||
Astrid Kumbernuss Saksa | 19,62 | |||||
Kiekonheitto | Elina Zverjova Valko-Venäjä | 68,40 | ||||
Anastasia Kelesidu Kreikka | 65,71 | |||||
Irina Jattšenko Valko-Venäjä | 65,20 | |||||
Moukarinheitto | Kamila Skolimowska Puola | 71,16 | Naisten moukarinheitto oli ensimmäistä kertaa olympiaohjelmassa.[21] | |||
Olga Kuzenkova Venäjä | 69,77 | |||||
Kirsten Münchow Saksa | 69,28 | |||||
Keihäänheitto | Trine Hattestad Norja | 68,91 (OR) | ||||
Mirela Maniani-Tzelili Kreikka | 67,51 | |||||
Osleidys Menéndez Kuuba | 66,18 | |||||
Seitsenottelu | Denise Lewis Yhdistynyt kuningaskunta | 6584 | ||||
Jelena Prohorova Venäjä | 6531 | |||||
Natallja Sazanovitš Valko-Venäjä | 6527 | |||||
Lähteet
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 210–211. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ a b c d Sydney 2000 – tulokset IAAF. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ USA:n viestijoukkue menetti Sydneyn olympiakullan 2.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.8.2008. [vanhentunut linkki]
- ↑ IOC Executive Board meets ahead of London Games 21.7.2012. olympic.org: KOK. Viitattu 24.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 220–221. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 223. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 225. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 227–230. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 234. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Nool kymmenottelun voittaja 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
- ↑ a b c Marion Jonesin kultaa ei anneta toiselle dopingsekoilijalle. Helsingin Sanomat, 10.12.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.12.2009.
- ↑ Algerian Merah-Benida yllätysvoittoon 29.5.2012. Yle. Viitattu 9.5.2020.
- ↑ Majasaari, Matti: [https://www.ts.fi/urheilu/1073798316/Nouria+MerahBenida+juoksee+kaikkien+arabinaisten+puolesta Nouria Merah-Benida juoksee kaikkien arabinaisten puolesta] Turun Sanomat. 30.9.2000. Viitattu 9.5.2020.
- ↑ Longman, Jere: Sydney 2000: Women's 1,500; A Mysterious Fall by Favor Hamilton The New York Times. 1.10.2000. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Currie, Alan & Currie, Brenda: Hayley Tullett Welsh Athletics Ltd. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 240. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ a b Marion Jonesin joukkuekavereille palautettiin olympiamitalit hs.fi. 16.7.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 19.7.2010. Viitattu 18.7.2010.
- ↑ a b Athletics – Women's 4x100m and 4x400m relay of the 2000 Sydney Olympic Games – The appeal of the US athletes is upheld (PDF) (lehdistötiedote) 16.7.2010. CAS. Arkistoitu 2.1.2011. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 242. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 243. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- ↑ Siukonen, Markku: Suuri olympiateos 11 - Nagano ja Sydney 2000, s. 246. Graface, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
Aiheesta muualla
- Kansainvälisen Olympiakomitean tulostietokanta
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yleisurheilu kesäolympialaisissa 2000 Wikimedia Commonsissa
Ammunta | Baseball | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykykaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Pöytätennis | Ratsastus | Softball | Soutu | Sulkapallo | Taitouinti | Taekwondo | Tennis | Triathlon | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu