Viljahirssi
| Viljahirssi | |
|---|---|
 Viljahirssi (Panicum miliaceum) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Hirssit Panicum |
| Laji: | miliaceum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Panicum miliaceum | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Viljahirssi (Panicum miliaceum) on ympäri maailman viljelty ravinteikas viljalaji. Tavallisesti viljahirssistä puhutaan hirssinä, ja tätä nimitystä käytetäänkin myös monista muista samantapaisista viljoista.[1][2]
Viljahirssin viljelys on todennäköisesti saanut alkunsa Keski-Aasiasta Intiaan ulottuvalla alueella tai mahdollisesti Kiinassa.[1] Nykyäänkin sitä viljellään eniten Aasiassa, varsinkin Intiassa ja Kiinassa.[1] Myös Keski- ja Itä-Euroopassa sitä on viljelty jo yli 6 000 vuotta sitten. Keskiajalla sitä viljeltiin yleisesti Etelä-Ruotsia myöten[3] ja ilmeisesti jopa Karjalankannaksella.[1] Vielä 1800-luvulla sitä viljeltiin muun muassa Saksassa, mutta nykyään sen viljelys Euroopassa rajoittuu itäisimpiin maihin, varsinkin Ukrainaan, jossa yhä on laajoja hirssipeltoja.[1] Hirssin viljelyä on sittemmin kokeiltu vuonna 2011 myös Suomessa EU Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoittamassa tutkimusohjelmassa menestyksekkäin tuloksin.[4]
Viljahirssi on harvinaisen hyvin sopeutunut huonoonkin maaperään, kuivuuteen ja kuumuuteen. Viljahirssi kuuluu C4-kasveihin. Se tuottaa parhaimmillaan sadon jo kahden tai kolmen kuukauden kuluttua kylvöstä.[1]
Hirssistä tehdään puuroa ja jauhoa, jolla keliakiaa sairastavat voivat korvata vehnän leivonnassa. Viljahirssin siemenet ovat gluteenittomia. Hirssiä käytetään myös riisin tapaan keitettynä lisukkeena. Suomessa hirssi nimellä hersryynit tai prossa on perinteisesti kuulunut karjalaiseen ruokakulttuuriin.
Lähteet
- ↑ a b c d e f Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 106-108. WSOY, 1998. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ Otavan iso Fokus, 2. osa (Em-Io), s. 1086, art. Hirssi, 1155, art. Hyötykasvit. Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4.
- ↑ Hirssi (Arkistoitu – Internet Archive) Leipätiedotus
- ↑ Saastamoinen, Marketta: Hirssin koeviljely onnistui. (Verkkojulkaisu, päivitetty 20.7.2014) Maaseudun Tiede, 2011, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Hirssi (viljahirssi) – Panicum miliaceum
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: (Vilja)hirssi (Panicum miliaceum)
- Luopioisten kasvisto: Viljahirssi (Panicum miliaceum)
- ITIS: Panicum miliaceum (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Panicum miliaceum (englanniksi)
- Flora of China: Panicum miliaceum (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Panicum miliaceum (millet) (englanniksi)
|
