Ruhtinaskunta : Nykyään itsenäiset ruhtinaskunnat, Muita ruhtinaskuntia, Historiallisia ruhtinaskuntia, Aiheesta muualla Wikipedia, vapaa tietosanakirja

Ruhtinaskunta

Valtiomuodot
Osa artikkelisarjaa
Vallan lähde
Demokratia (Kansanvalta) Edustuksellinen Demarkia Kansallinen Keskusteleva Kristillinen Liberaali Ohjattu Puolinainen/Illiberaali Sosiaalinen Suora
Oligarkia (Harvainvalta) Anokratia Aristokratia Ergatokratia Gerontokratia Kleptokratia Kritarkia Meritokratia Nookratia Oklokratia Partikratia Plutokratia Stratokratia Teknokratia Timokratia
Autokratia (Itsevaltius) Despotismi Diktatuuri Sotilaallinen Sotilasjuntta Tyrannia
Teokratia (Uskonnollinen valta) Teodemokratia Teonomia Islam Tasavalta
Anarkia (Ei hallitsijaa) Anarkia
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus (yhteiskuntapoliittiset ideologiat) Absoluuttinen Direktorinen Legalistinen Parlamentaarinen Perustuslaillinen Presidenttijohtoinen Semipresidentaalinen Sosialistinen
Autoritarismi vs. libertarismi (sosioekonomiset ideologiat) Anarkismi Despotismi Distributismi Feodalismi Hyvinvointivaltio Kolonialismi Kommunismi Minarkismi Sosialismi Totalitarismi Tribalismi Yövartija
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat) Kommuuni Kaupunkivaltio Hallitustenvälinen järjestö Kansallisvaltio Maailmanhallitus Nationalismi Internationalismi Globalismi
Vallan rakenne
Yhtenäinen Imperiumi Ruhtinaskunta Tasavalta Yhtenäisvaltio
Asiakasvaltio Dominio Liitännäisvaltio Nukkemonarkki Nukkevaltio Protektoraatti Puskurivaltio Riippuvainen alue Satelliittivaltio Vasallivaltio
Federalismi Valtioliitto Liittovaltio Ylikansallinen liitto
Kansainväliset suhteet Mikrovaltio Pienvalta Alueellinen Keskivalta Suurvalta Supervalta Talassokratia
n k m

Ruhtinaskunta on ruhtinaan hallitsema valtio tai muu alue. Ruhtinaaksi käännetään ranskan ja englannin prince (prinssi on suomeksi lähinnä kruununperijän arvonimi), saksan Fürst, italian principe ja venäjän knjaz (князь). Feodalistisessa arvojärjestyksessä nuo arvot ovat kuninkaan alapuolella. Magnus Dux, Großherzog, Grand Duke tai Veliki knjaz käännetään usein suuriruhtinaaksi, joskus suurherttuaksi tai kuninkaallisen kruununperijän arvonimenä usein prinssiksi tai prinsessaksi. Erzherzog käännetään lähes aina arkkiherttuaksi. Arvonimien feminiinit muodot käännetään muotoon ruhtinatar. Saksassa on käytetty keisarinvaaliin osallistumaan oikeutetuista ruhtinaista nimitystä Kurfürst, joka käännetään muotoon vaaliruhtinas (myös kuuriruhtinas). Ruotsin furste käännetään ruhtinaaksi ja furstinna ruhtinattareksi, storfurste suuriruhtinaaksi. Suomen suuriruhtinaskunta on ruotsiksi Storfurstendömet Finland.

Nykyään itsenäiset ruhtinaskunnat

Andorra (Principat d’Andorra) – nykyiset ruhtinaat Emmanuel Macron (vuodesta 2017) ja Joan Enric Vives Sicília (v:sta 2003)
Liechtenstein (Fürstentum Liechtenstein) – nykyinen ruhtinas Hans Adam II (v:sta 1989)
Luxemburg (Grand-Duché de Luxembourg/Großherzogtum Luxemburg, Luxemburgin suurherttuakunta) – nykyinen hallitsija suurherttua Henri (v:sta 2000)
Monaco (Principauté de Monaco) – nykyinen ruhtinas Albert II (v:sta 2005)

Muita ruhtinaskuntia

Asturia (Espanjan osa) – nykyinen ruhtinatar prinsessa Leonor (v:sta 2014)
Wales (Britannian osa) – nykyinen ruhtinas prinssi William (v:sta 2022)

Historiallisia ruhtinaskuntia

Vuosina 1815–1918 Euroopassa oli kahdeksan suuriruhtinaskuntaa:

Baden (1871 osaksi Saksan keisarikuntaa)
Hessen-Darmstadt (1871 osaksi Saksan keisarikuntaa)
Luxemburg
Mecklenburg-Schwerin (1871 osaksi Saksan keisarikuntaa)
Mecklenburg-Strelitz (1871 osaksi Saksan keisarikuntaa)
Oldenburg (1871 osaksi Saksan keisarikuntaa)
Saksi-Weimar (1871 osaksi Saksan keisarikuntaa)
Suomi
- Venäjän keisarin hallitsema suuriruhtinaskunta 1809–1917 (ven. Великое княжество Финляндское, Velikoje knjažestvo Finlandskoje)