Nenähuilu

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: muun muassa wikitys ym muotoilu, näyttää olevan suora käännös enwikistä, kieli

Nenähuilu on suosittu soitin Polynesiassa ja Tyynenmeren rantamaissa. Soittimesta on olemassa muita versioita Afrikassa, Intiassa ja Kiinassa.

Hawaiji

f'ohe hano ihu havaijin kielellä tarkoittaa nenää, bambua, hengitystä. Se on tehty yhdestä bambun versosta, jossa on yksi aukko nenän kohdalle puhallusta varten, sekä kolme aukkoa sormituksille putken yläpuolella. Sitä käytettiin usein laulujen ja messujen yhteydessä. Havaijilla uskotaan, että nenä on puhdas ja viaton, toisin kuin suu jolla voidaan sanoa monia asioita. Joten nenän kautta kulkeva ilma on suusta tulevaa puhtaampaa. Havaijilla on ollut tapana, että mies on soittanut mielitylleen serenadin nenähuilulla, voittaakseen tytön huomion.

Afrikka

Kongon demokraattisessa tasavallassa nenähuilua käyttää kahdeksan eri etnistä ryhmää.

Filippiinit

Filippiineillä pitung ilong, tai kalaleng pohjoisessa asuvien keskuudessa, soitetaan oikean tai vasemman sieraimen ylänurkassa. Koska kalaleng on pitkä ja sillä on kapea sisäinen tilavuus, sillä on helppo soittaa erilaisia harmonioita, jopa melko vaimealla puhalluksella. Tällaisen nenähuilun ääniala kattaa kaksi ja puoli oktaavia. Sormiaukot huilun sivulla muuttavat sävelalaa, joka mahdollistaa eri asteikkojen käytön. Jotkut soittajat käyttävät tupakan suodatinta toisessa sieraimessaan, saadakseen voimakkaamman puhalluksen.

Uusi-Seelanti

Historiallisesti Uudessa-Seelannissa nenähuilun rakennusaineena ei käytetty bambun versoa, joten jotkut vanhoista nenähuiluista "Ngurut" on valmistettu pehmeästä, saippuakiven kaltaisesta kivestä. Puuta, luuta ja erityyppistä norsunluuta on myös käytetty ngurujen valmistuksessa, usein hyvin komeilla kaiverruksilla, jotka loivat niiden vaikutusta pyhästä esineestä. Modifioituna ngurua voitiin soittaa myös suulla nenän sijaan.

Maorien koauau ponga ihu oli myös osa perinteisistä nenähuilutyypeistä. Gourd-huilu on rakennettu hieman samalla tyylillä. Ipu ho kio kio:a käytettiin myös Havaijilla. Rakentaja muotoili nenäreiän huilun kaulaan. Tämä pieni reikä asetettiin soittajan sieraimen.