Myrttikasvit

Myrttikasvit
Maorihehkupuu (Metrosideros excelsa)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset
Lahko:	Myrtales
Heimo:	Myrttikasvit Myrtaceae Adans.^[1]
Katso myös
Myrttikasvit Wikispeciesissä Myrttikasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Myrttikasvit (Myrtaceae)^[2] on heimo aitokaksisirkkaisten siemenkasvien Myrtales-lahkossa. Myrttikasveja ei tule sekoittaa suomyrttikasveihin eli norkkomyrttikasveihin (Myricaceae), jotka kuuluvat eri lahkoonkin.

Kaikki myrttikasvien heimon lajit ovat puumaisia. Myrttikasvien erikoispiirre on se, että kasvien nila on puuaineen molemmin puolin, eikä pelkästään tämän ulkopuolella. Myrttikasvit ovat ainavihantia. Kukissa on useimmiten viisi terälehteä, mutta monissa suvuissa niitä on vähemmän tai ei ollenkaan. Heteet ovat usein huomiota herättävän värikkäitä ja niitä on lukuisia.

Lajeja myrttikasvien heimossa on ainakin 3 000, jotka on jaettu 130–150 sukuun. Myrttikasveja on lukumääräisesti paljon trooppisella ja lauhkeanlämpimällä vyöhykkeellä.^[3] Heimon lajit ovat yleisiä useissa maailman monimuotoisuuskeskuksissa.^lähde? Eukalyptukset (Eucalyptus) on hallitseva kasvisuku Australian metsissä.

Suvut

Accara
Acmena
Acmenosperma
Actinodium
Agonis
Allosyncarpia
Amomyrtella
Amomyrtus – lumamyrtit^[2]
Angasomyrtus
Angophora
Archirhodomyrtus
Arillastrum
Astartea
Asteromyrtus
Austromyrtus
Backhousia
Baeckea
Balaustion
Barongia
Basisperma
Beaufortia
Blepharocalyx
Callistemon – lamppuharjat^[2]
Calothamnus
Calycolpus
Calycorectes
Calyptranthes
Calyptrogenia
Calythropsis
Calytrix
Campomanesia
Carpolepis
Chamelaucium – vahamyrtit^[2]
Chamguava
Choricarpia
Cleistocalyx
Cloezia
Conothamnus
Corymbia – huiskiloeukalyptukset
Corynanthera
Cupheanthus
Darwinia – kellomyrtit
Decaspermum
Eremaiea

Eucalyptopsis
Eucalyptus – eukalyptukset eli kuumepuut^[2]
Eugenia – eugeniat^[2]
Feijoa – feijoat^[2] (syn. Acca)
Gomidesia
Gossia
Hexachlamys
Homalocalyx
Homalospermum
Homoranthus
Hottea
Hypocalymma
Kania
Kjellbergiodendron
Kunzea
Lamarchea
Legrandia
Lenwebbia
Leptospermum – ruusumyrtit^[2]
Lindsayomyrtus
Lithomyrtus
Lophomyrtus
Lophostemon
Luma
Lysicarpus
Mallostemon
Marlierea
Melaleuca – kaarnamyrtit^[2]
Meteoromyrtus
Metrosideros – hehkupuut^[2]
Micromyrtus
Mitranthes
Mitrantia
Monimiastrum
Mosiera
Myrceugenia
Myrcia
Myrcianthes
Myrciaria – rypälemyrtit
Myrrhinium
Myrtastrum
Myrtella
Myrteola
Myrtus – myrtit eli kukkamyrtit

Neofabricia
Neomitranthes
Neomyrtus
Ochrosperma
Octamyrtus
Osbornia
Paramyrciaria
Pericalymma
Phymatocarpus
Pileanthus
Pilidiostigma
Piliocalyx
Pimenta – viuhkopippurit^[4] eli maustepippurit^[2]
Pleurocalyptus
Plinia
Pseudanamomis
Psidium – guavat^[2]
Purpureostemon
Regelia
Rhodamnia
Rhodomyrtus
Rinzia
Ristantia
Scholtzia
Siphoneugena
Sphaerantia
Stereocaryum
Stockwellia
Syncarpia
Syzygium – jambolaanit^[2]
Taxandria
Tepualia
Thryptomene
Tristania
Tristaniopsis
Ugni
Uromyrtus
Verticordia
Waterhousea
Welchiodendron
Whiteodendron
Xanthomyrtus
Xanthostemon

Kuvagalleria

Maailman korkein kukkiva kasvi kuningaseukalyptus (Eucalyptus regnans).
Hunajakaarnamyrtin (Melaleuca nesophila) värikäs kukka.
Lophostemon confertus Maranoa Gardens -puistossa Melbournessa.

Lähteet

↑ ITIS (taksonomian lähde) (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Myrtaceae (suomenkieliset nimet)
↑ Biodiversity Explorer (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
↑ Viuhkopippurit – Pimenta Laji.fi. Viitattu 30.12.2020.