Luettelo operaatio Huskyn joukoista

Luettelo operaatio Huskyn joukoista sisältää operaatio Huskyyn eli Sisilian maihinnousuun 10. heinäkuuta – 17. elokuuta 1943 liittyneet maa-, meri- ja ilmavoimien joukot.

Liittoutuneet

Maavoimien ja samalla koko maihinnousun komentajaksi määrättiin kenraali Dwight D. Eisenhower.

Maavoimat

Maihinnousujoukkoina olivat:^[1]

Liittoutuneiden 15. armeijaryhmä (kenraali Harold Alexander)
- Yhdysvaltain 7. armeija (kenraaliluutnantti George S. Patton)
  - Armeijajoukot
    - 1. ranger-pataljoona
    - 3. ranger-pataljoona
    - 4. ranger-pataljoona
    - 70. panssaripataljoona
    - 753. panssaripataljoona
    - 601. panssarintorjuntapataljoona
    - 2 joukkuetta 813. panssarintorjuntapataljoonasta
    - 39. pioneerirykmentti
    - 540. rannikkopioneerirykmentti
    - 5. panssaritykistöryhmä
      - 58. panssaritykistöpatteristo
      - 62. panssaritykistöpatteristo
      - 65. panssaritykistöpatteristo
    - 17. tykistorykmentti
    - 36. tykistörykmentti
    - 77. tykistörykmentti
    - 178. tykistörykmentti
    - Vapaan Ranskan 4. marokkolainen rykmentti
  - Yhdysvaltain II armeijakunta (kenraaliluutnantti Omar Bradley)
    - Yhdysvaltain 1. jalkaväkidivisioona (kenraalimajuri Terry de la Mesa Allen, vanhempi ja 7. elokuuta alkaen kenraalimajuri Clarence R. Huebner)
    - Yhdysvaltain 9. jalkaväkidivisioona (kenraalimajuri Manton S. Eddy)
    - Yhdysvaltain 45. jalkaväkidivisioona (kenraalimajuri Troy H. Middleton)
  - Yhdysvaltain täydennysjoukot, joiden esikunta perustettu 15. heinäkuuta 1943, komentajanaan kenraalimajuri Geoffrey Keyes
    - Yhdysvaltain 2. panssaridivisioona (kenraalimajuri Hugh J. Gaffey)
    - Yhdysvaltain 3. jalkaväkidivisioona (kenraalimajuri Lucian J Truscott, nuorempi)
    - Yhdysvaltain 82. maahanlaskudivisioona (kenraalimajuri Matthew B. Ridgway)
- Brittiläinen 8. armeija (kenraali Bernard Montgomery)
  - Brittiläinen XIII armeijakunta (kenraaliluutnantti Dempsey), jossa olivat 5. ja 50. jalkaväkidivisioonat sekä 231. prikaati
  - Brittiläinen XXX armeijakunta (kenraaliluutnantti Leese), jossa olivat 51. Ylämaan divisioona ja Kanadan 1. divisioona

Kummankin armeijan kärjen muodosti prikaatin vahvuinen maahanlaskuosasto ja kummallakin oli Pohjois-Afrikassa reservinä divisioona.^[2]

Laivasto

Operaatio Huskyyn osallistui 2 590 alusta, joiden komentajana toimi amiraali Andrew Cunningham. Laivastolla oli tehtävinään tukea maihinnousua tuhoamalla tykkitulella rannikonpuolustuslaitteet sekä estää Italian laivaston toiminta alueella. Tukevaan laivastoon kuuluivat^[2]:

Force H (vara-amiraali A U Willis) Sisilian itäpuolella tehtävänään Italian laivaston toimien torjuminen
- tukialukset HMS Formidable ja HMS Indomitable, joilla yhteensä 97 lentokonetta
- 4 taistelulaivaa
- 2 kevyttä ja 4 ilmatorjuntaristeilijää
- 18 hävittäjää
Force V
- 2 taistelulaivaa
- 3 monitoria
- 9 risteilijää, joista 5 yhdysvaltalaista
- 110 hävittäjää, joista 48 yhdysvaltalaista, kuusi kreikkalaista ja kolme puolalaista
- 26 sukellusvenettä, joista yksi hollantilainen ja kaksi puolalaista

Varsinaiseen maihinnousuun osallistuvia aluksia komensi amiraali Bertram H. Ramsay. Maihinnousulaivastoon kuului 211 rahtilaivaa ja joukkojenkuljetusalusta sekä 1 734 maihinnousualusta miesten, panssarivaunujen ja tarvikkeiden siirtämiseksi rannikonedustalta maihin.^[2]

Ilmavoimat

Maihinnousua tukeneet noin 5 000 ilmavoimien lentokonetta olivat marsalkka Tedderin komennossa.^[2] Tedderillä oli komennossaan:

104 Spitfire, Hurricane, Beaufighter, Mosquito, P-38, P-39 ja P-51 hävittäjälaivuetta
95 Mosquito, Boston, Baltimore, Mitchell, Wellington, Marauder, Halifax, B-17 ja B-24 pommikonelaivuetta
29 Halifax, Albemarle ja Dakota kuljetuskonelaivuetta
43 muuta laivuetta

Maltalle oli sijoitettu noin 527 Royal Air Forcen ja 75 US Army Air Forcen lentokonetta.

Akselivallat

Sisiliaan sijoitetun Italian 6. armeijan komentajaksi määrättiin 1. kesäkuuta kenraali Guzzoni. Armeijan tehtävänä oli puolustaa saarta viimeiseen saakka. Armeijanesikunta sijoitettiin Ennaan saaren sisäosiin.^[3]

6. armeijan joukot jaettiin kahteen osaan välirajana Licata - Cefalù^[3]:

Linjan länsipuolella Licatan kaupunki mukaan luettuna kenraali Arision XII armeijakunta, jonka esikunta sijaitsi Corleonessa. Armeijakunnan tehtävänä oli puolustaa Marsalaa, Trapania ja Palermoa.
- 28. jalkaväkidivisioona Aosta
- 26. vuoristojalkaväkidivisioona Assietta
- 207., 202. ja 208. rannikkodivisioona
Linjan itäpuolella kenraali Rossin XVI armeijakunta, jonka esikunta sijaitsi Piazza Armerinassa. Armeijakunnan tehtävänä oli puolustaa Gelaa, Syrakusaa, Cataniaa ja Messinaa.
- 54. jalkaväkidivisioona Napoli
- 206. rannikkodivisioona Cassibilen ja Punte Braccetton välillä
- 213. rannikkodivisioona
- kenraali Mariscalcon 18. rannikkoprikaati Punte Braccetton ja Licatan välillä
- 19. rannikkoprikaati
kenraali Chirieleisonin 4. vuoristojalkaväkidivisioona Livorno oli armeijan reservinä Mazzarinossa

6. armeijan tukena olivat Saksan 15. panssarikrenatööridivisioona ja panssaridivisioona Hermann Göring. Panssarikrenatöörit yhtä erillisosastoa lukuun ottamatta sijoitettiin Sisilian länsikärkeen ja panssaridivisioona jaettiin Catanian tasangolle ja Caltagironen alueelle.^[4]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Lähteet

Bauer Eddy: Toinen maailmansota osa 1. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1973. ISBN 951-0-05841-6. (englanniksi)
Molony, C. J. C.: The Mediterranean and Middle East Volume V The Campaign in Sicily 1943 and The Campaign in Italy 3rd September 1943 to 31st March 1944. Uckfield, East Sussex: The Naval & Military Press, 2004. ISBN 1-845740-69-6. (englanniksi)
Morison, Samuel Eliot: History of United States Naval Operations in World War II Volume 9: Sicily-Salerno-Anzio January 1943-June 1944. Annapolis, Maryland: Naval Institute Press, 2011. ISBN 978-1-59114-575-2. (englanniksi)