Lääni

Lääni (ruots. län) on valtion aluehallinnon ylimmästä tasosta Suomessa ja Ruotsissa käytetty nimitys. Lääni on osa valtionhallintoa, eikä sillä ole itsehallintoa, demokraattisesti valittua edustusta tai lainsäädäntövaltaa. Läänin johdossa on hallituksen nimittämä maaherra, joka johtaa lääninhallitusta. Maaherran asemaan on yleisesti nimitetty vanhempia ansioituneita poliitikkoja.

Ruotsin läänit ovat edelleen olemassa, mutta Suomen läänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa.^[1] Läänien tilalle Suomessa tulivat aluehallintovirastot.

Aikaisemmin lääni tarkoitti aluetta, jonka kuningas antoi palkaksi eli läänitykseksi aateliselle tämän valtakunnalle ja kuninkaalle suorittamista palveluksista. Keskiajalta uuden ajan alkuun Ruotsissa oli linnaläänejä valtionhallinon yksiköinä. Vuoden 1634 hallitusmuodossa määrättiin nykyisestä lääninhallinnosta. Lääninhallinnon tehtäviä ja historiaa on kuvattu tarkemmin Suomen ja Ruotsin läänejä käsittelevissä artikkeleissa.

Norjan, Liettuan ja Tšekin läänit

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Suomen ja Ruotsin lisäksi Norjan, Liettuan ja Tšekin ylimmän tason paikallishallintoalueita on saatettu suomenkielisissä yhteyksissä nimittää lääneiksi. Norjan läänit vastaavat kuitenkin lähinnä Ruotsin maakäräjäkuntia, sillä niillä ne vastaavat eräistä julkisista palveluista ja niitä johtaa vaaleilla valittu toimielin. Liettuan läänit ovat asemaltaan lähempänä Suomen ja Ruotsin läänejä, mutta liettuan kielessä niistä käytetään muuta nimitystä.

• Norjan läänit (norj. fylke)
• Liettuan läänit (liett. apskritis)
• Tšekin läänit (tšek. kraj)

Katso myös

• Suomen läänit
• Ruotsin läänit
• Tanskan läänit
• Linnalääni
• Läänitys

Lähteet