Koristeheinä
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Koristeheinät ovat koristekasveina käytettäviä heiniä eli heinäkasvien (Poaceae) heimoon kuuluvia kasveja. Koristeheiniksi kutsutaan joskus myös muita jokseenkin heiniltä näyttäviä kasveja, kuten saroja (Carex), sädekaisloja (Cyperus), piippoja (Luzula) tai vihvilöitä (Juncus), vaikka kasvitieteellisesti nämä eivät olekaan heinäkasveja. Sarat ja sädekaislat kuuluvat sarakasvien (Cyperaceae) heimoon, piipot ja vihvilät taas vihviläkasvien (Junceaceae) heimoon, eivätkä ne siis ole ihan läheistä sukua heinille. Heinäkasvit, sarakasvit ja vihviläkasvit kuuluvat kuitenkin kaikki samaan Poales-lahkoon.
Koristeheinillä voivat koristeellisen näköisiä ja värisiä olla kasvien kukinnot, kuten useilla vasuheinälajeilla ja -lajikkeilla, tai koko kasvustot, kuten sininadalla (Festuca Glauca-Ryhmä). Leveälehtisillä lajeilla ja lajikkeilla voivat olla koristeellisiksi jalostettuja myös lehdet, kuten kirjopuntarpäällä (Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus') tai viiruhelvellä (Phalaris arundinacea 'Picta').
Koristeheininä käytettäviä heinäkasveja
- elefanttiheinä (Miscanthus sinesis)
- hentohöyhenheinä (Nassella tenuissima, syn. Stipa tenuissima)
- hopearöllinurmikka (Eragrostis elliottii 'Wind Dancer')
- hopeatoppo eli sinitoppo (Koeleria glauca)
- hurmesilkkiheinä (Imperata cylindrica 'Rubra')
- isohelmikkä (Melica altissima)
- isoräpelö (Briza maxima)
- isosiniheinä (Molinia caerulea var. arundinacea)
- isovarrasheinä (Andropogon gerardii)
- jänönhäntä (Lagurus ovatus)
- karhunnata (Festuca gautieri)
- kiiltolupikka (Sesleria nitida)
- kirjoheinäkaura (Arrhenatherum elatius 'Variegatum')
- kirjojärviruoko (Phragmites australis ’Variegata’)
- kirjokoiranheinä (Dactylis glomerata 'Variegata')
- kirjopuntarpää (Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus')
- kirjosiniheinä (Molinia caerulea 'Variegata')
- koristekastikka (Calamagrostis × acutiflora)
- kultaintiaaniheinä (Sorghastrum nutans)
- loistoröllinurmikka (Eragrostis spectabilis)
- mammuttiheinä (Miscanthus sacchariflorus)
- mäkiluste eli mäkilehtoluste (Brachypodium pinnatum)
- niittyräpelö (Briza media)
- nuokkugammaheinä (Bouteloua curtipendula)
- partaohra (Hordeum jubatum)
- pikkuräpelö (Briza minor)
- preeriahahtuheinä (Schizachyrium scoparium)
- preeriakaristeheinä (Sporobolus heterolepis)
- raitamarskiheinä (Spartina pectinata 'Aureomarginata')
- räpelökattara (Bromus briziformis)
- sininata (Festuca Glauca-Ryhmä)
- vaskilumiheinä (Chionochloa rubra)
- viiruhelpi (Phalaris arundinacea 'Mervyn Feesey')
- viiruhelpi (Phalaris arundinacea 'Picta')
Muita koristekasveina käytettäviä heinämäisiä kasveja
- hopeapiippo (Luzula nivea)
- isosädekaisla (Cyperus involucratus)
- keltapiukkasara (Carex elata 'Aurea')
- kirjosinikaisla (Schoenoplectus tabernaemontani 'Zebrinus')
- mooseksensädekaisla (Cyperus albostriatus)
- palmusara (Carex muskingumensis)
- pikkusädekaisla (Cyperus involucratus 'Nanus')
- rubiinisarakki (Uncinia rubra)
- vahasara (Carex flacca)
- varstasara (Carex pseudocyperus)
Kirjallisuutta
- Susanna Widlundh, suom. Ilona Seveliius: Koristeheinät, WSOY, 2006, ISBN 951-0-31221-5
Aiheesta muualla
- Koristeheinät ovat helppohoitoisia puutarhakasveja Kotiliesi
- Koristeheinillä ilmettä pihaan Pellervo
