Köynnöksenkantajat
Symbolismi
Fernand Khnopff, Hopeinen tiara, 1911.
Symbolismi
Fin de siècle | Romantiikka | Dekadenssi | Symbolismi kirjallisuudessa | Venäläinen symbolismi
Symbolisteja
Léon Bakst | Charles Baudelaire | Aubrey Beardsley | Arnold Böcklin | Magnus Enckell | Gustav Klimt | Max Klinger | Stéphane Mallarmé | Gustave Moreau | Mihail Nesterov | Edgar Allan Poe | Sully Prudhomme | Arthur Rimbaud | Konstantin Somov | Émile Verhaeren | Paul Verlaine
Symbolismia
Pahan kukat | Ad Astra | Haavoittunut enkeli | Halla | Kuoleman puutarha | Köynnöksenkantajat | Lemminkäisen äiti | Symposion | Terror Antiquus
Köynnöksenkantajat on kuuluisa Hugo Simbergin maalaama fresko, joka sijaitsee Tampereen tuomiokirkossa. Simberg maalasi sen 1905–1906. Kirkon lehterikaiteessa sijaitsevaan freskoon on kuvattu kaksitoista poikaa kantamassa piikikästä ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Pojat ovat alasti ja jokainen kannattelee köynnöstä eri tavalla. Maalaus päättyy molemmilta puoliltaan metsään. Freskon pituus on 52 metriä ja pinta-ala noin sata neliömetriä. Koristemaalari Vilhard Kivistö sekä stukkorappari Arvid Nurhonen avustivat Simbergiä Köynnöstenkantajien maalaamisessa.[1]
Freskoa paheksuttiin aikoinaan seurakuntalaisten keskuudessa, ja siinä esiintyviä poikia vaadittiin jopa vaatetettaviksi, vaikka enemmistö seurakuntalaisista suhtautuikin teokseen myönteisesti.[2]
Lähteet
- ↑ Paula Kivinen, (1986) Tampereen tuomiokirkko mukaan: Rakentajat, Korostetaiteilijat Tuomiokirkko, Tampereen kaupunki. 13.07.2004. Tampereen kaupunki. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ Simo Holopainen: Koskesta voimaa - Kaupunki - Aikakausi 1900-1918 - Tuomiokirkon koristelu - Simbergin ja Enckellin taideteokset Tampereen yliopisto. Viitattu 30.3.2020.
