Jääpallohalli

Jääpallohalli on erityisesti jääpallon pelaamiseen tarkoitettu peliareena, joka on jääkiekkoiluun tarkoitetun jäähallin kaltainen tila, mutta jääalueeltaan huomattavasti laajempi. Osa jääpallohalleista on tarkoitettu yksinomaan jääpallon pelaamiseen ja osa monipuolisempaan mm. konserttitilaisuuksien käyttöön.

Jääpallohallien rakentaminen on yleistynyt 2000-luvulla erityisesti Ruotsissa. Muutamia areenoita on rakennettu myös Venäjällä. Moskovan Olympiahalli oli ensimmäinen halli, joka mahdollisti jääpalloilun. Siellä pelattiin vuoden 1989 jääpallon MM-kisat. Seuraavan kerran jääpallon MM-kisat pelattiin hallissa vuoden 1993 MM-kisoissa Norjan Hamarissa.

Ruotsissa ensimmäinen jääpalloareena valmistui Edsbyniin syksyllä 2003. Seuraavat hallit valmistuivat Västeråsiin ja Alen kuntaan vuonna 2007. Västeråsiin tuli ABB Arena ja Aleen Ale Arena. Ruotsin jääpalloliitto asetti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla tavoitteeksi siirtyä Elitserienissä hallipeleihin.^[1]

Maailman jääpallohallit

Norja

• Vikingskipet, Hamar, otettiin käyttöön vuonna 1993, 20 000 katselijaa. Jääpallon MM-kisat järjestetty hallissa vuonna 1993. Käytettiin vuoden 1994 talviolympialaisten pikaluisteluareenana.

Ruotsi

Rättvik

Sandviken

Örebro

Lidköping

Västerås

Edsbyn

Söderhamn

Nässjö

Vetlanda

Uppsala

Tukholma

Trollhättan

Ale

Vänersborg

Ruotsin jääpallohallipaikkakunnat kartalla.

(suuruusjärjestyksessä)

• Friends Arena, Solna, liikuteltava katto, 50 000 katsojaa. Vuosina 2013 och 2014 Ruotsi jääpallon Elitserienin loppuottelut^[2]
• Tele2 Arena, Tukholma, liikuteltava katto, 30 000 katsojaa. Vuoden 2015 jääpallon Elitserienin loppuottelun areena.^[3]
• ABB Arena, Västerås, otettiin käyttöön 2007, 9 000 katsojaa.
• Arena Vänersborg, Vänersborg, otettiin käyttöön 2009 , 5 500 katsojaa.
• Sparbanken Lidköping Arena, otettiin käyttöön 2009 ^[4], 4 300 katsojaa.
• Dina Arena (Edsbyn Arena), Edsbyn, otettiin käyttöön 2003, 4 000 katsojaa.
• Göransson Arena, Sandviken, otettiin käyttöön 2009, 4 000 katsojaa.
• Slättbergshallen, Trollhättan, otettiin käyttöön 2009 ^[5], 3 500 katsojaa.
• Ale Arena, Alen kunta, otettiin käyttöön 2007, 2 500 katsojaa.
• Sapa Arena, Vetlanda, otettiin käyttöön 2011, 2 100 katsojaa.
• Gubbängen pikaluistelu-jääpallohalli, Gubbängen, Tukholma, otettiin käyttöön 2020^[6], 2 000 katsojaa.
• Helsingehus Arena, Söderhamn, otettiin käyttöön 2017^[7], 1 800 katsojaa.
• Behrn Arena, Örebro, otettiin käyttöön 2009, 1 700 katsojaa.
• Stinsen Arena, Nässjö, otettiin käyttöön 2012, 1 500 katsojaa.
• Rättvik Arena, Rättvik, otettiin käyttöön 2009, ^[8], 1 000 katsojaa.
• Relitahallen, Uppsala, otettiin käyttöön 2011, 350 katsojaa.

Venäjä

(rakentamisjärjestyksessä)

• Olympiahalli, Moskova, monitoimiareena, joka rakennettiin vuoden 1980 kesäolympialaisia varten. Jääpallon MM-kisat järjestetty hallissa vuosina 1989 ja 2008, 28 082 kastojaa.
• Krylatskoje Sport Complex, Moskova, otettiin käyttöön vuonna 2004, 8 300 katsojaa.
• Himik, Kemerovo, on Venäjän ainoa jääpalloa varten rakennettu halli. Sijaitsee Himikstadionin läheisyydessä.^[9]
• Jerofei Arena, Habarovsk, otettiin käyttöön vuonna 2013, 10 000 katsojaa. Jääpallon vuoden 2015 MM-kisojen pääareena.^[10]
• Volga-Sport-Arena, Uljanovsk, otettiin käyttöön 2014, 5 000 katsojaa. Tulevien jääpallon vuoden 2016 MM-kisojen pääareena.
• Uralskaja Molnija, Tšeljabinsk, otettiin käyttöön 2014.^[11]
• Jenisei-stadion, Krasnojarsk, otettiin käyttöön joulukuussa 2018, 5 000 katsojaa. Vuoden 2019 talviuniversiadien ja vuoden 2020 jääpallon MM-kisojen päänäyttämönä.^[12]
• Baikal, Irkutsk, otettiin käyttöön 2020.
• Kuzbass, Kemerovo, otettiin käyttöön 2021.

Valko-Venäjä

• Minsk-Arena, Minsk, on monitoimiareena. Keskusteluja areenan käytöstä mahdollisissa jääpallon MM-kisoissa. ^[13]

Lähteet