Hohtopensasyökkönen
| Hohtopensasyökkönen | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Elinvoimainen [1] | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Pensasyökköset Amphipyrinae |
| Suku: | Amphipyra |
| Laji: | pyramidea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Amphipyra pyramidea | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Hohtopensasyökkönen (Amphipyra pyramidea) on eteläisessä Suomessa jokseenkin yleinen loppukesän ja alkusyksyn yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
Hohtopensasyökkönen on melko kookas yöperhonen. Etusiivet ovat kauttaaltaan voimakkaan kiiltävät ja pohjaväriltään tummanruskeat. Rengastäplä ja ulompi poikkiviiru ovat terävärajaiset, vaaleat ja erottuvat selkeästi. Sisempi poikkiviiru on yleensä ruskeampi, voimakkaasti mutkitteleva ja tekee siiven etureunassa jyrkän mutkan kohti siiven tyveä. Poikkiviirujen väliin jäävä siiven osa on jokseenkin tasaleveä ja ulomman poikkiviirun luona väriltään hyvin tumma. Takasiivet ovat terävärajaisesti erottuvaa ruskeaa etureunaa lukuun ottamatta voimakkaan kuparinruskeat. Pään etuosan huulirihmat ovat kokonaan vaaleat. Siipiväli on 47–52 mm.[2][3][4][5]
Hohtopensasyökkösen voi sekoittaa vain harvinaisempaan hämypensasyökköseen (Amphipyra berbera). Lajien erottaminen toisistaan voi olla varsin hankalaa.
Levinneisyys ja lentoaika
Hohtopensasyökköstä tavataan Pohjois-Afrikasta ja Etelä-Euroopasta Keski-Euroopan ja Venäjän läpi aina Japaniin saakka.[5] Suomessa sitä tavataan etelä- ja keskiosissa suunnilleen Vaasa-Joensuu-linjalle saakka. Perhosia voi tavata heinäkuun lopusta lokakuun alkupuoliskolle.[6]
Elinympäristö ja elintavat
Laji viihtyy kosteissa lehdoissa sekä lehti- ja sekametsissä. Aikuiset perhoset lentävät pimeän laskeuduttua ja tulevat valolle, mutta huomattavasti useammin makealla nesteellä kostutetulle syötille. Toukka koteloituu kotelokopan sisään maahan. Muna talvehtii.[5][4]
Ravintokasvi
Toukka elää tammilla (Quercus) ja muutamilla muilla lehtipuilla sekä kuusamilla (Lonicera) ja syreeneillä (Syringa).
Lähteet
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Hohtopensasyökkönen – Amphipyra pyramidea Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/amphipyra_pyramidea.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2297
- ↑ a b http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/pyramidea.html
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 52
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Amphipyra/pyramidea/Amphipyra%20pyramidea.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
- Suomen Perhoset: Hohtopensasyökkönen
- lepiforum.de (saksaksi)
- ohjeita lajien A. pyramidea ja A. berbera erottamiseen (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
|
