Greshamin laki
Greshamin laki on taloustieteen teoria, jonka mukaan keinotekoisesti yliarvostettu raha pyrkii ajamaan keinotekoisesti aliarvostetun rahan pois kierrosta.[1] Jos siis eriarvoista metallia sisältävillä kolikoilla on sama arvo laillisena maksuvälineenä, maksamiseen käytetään halvemmasta metallista koostuvia kolikoita ja kalliimmasta metallista valmistetut metallirahat katoavat siten yleensä kierrosta. Kuningatar Elisabet I:n rahoitusasiamies Thomas Gresham ei ollut ensimmäinen, joka tunnisti tämän lainalaisuuden, mutta hänen vuonna 1558 laatimansa teorian selvennys sai taloustieteilijä H. D. Macleodin ehdottamaan nimitystä Greshamin laki 1800-luvulla.[2]
