Eugen d'Albert
Eugen Francis Charles d’Albert (10. huhtikuuta 1864 – 3. maaliskuuta 1932) oli saksalainen säveltäjä ja pianisti.
D'Albert syntyi Glasgow’ssa. Hän opiskeli isänsä johdolla, kunnes pääsi stipendillä Lontoon Royal College of Musiciin, jossa häntä opettivat Ernst Pauer, Ebenezer Prout, John Stainer ja Arthur Sullivan. Myöhemmin hän opiskeli Weimarissa iäkkään Lisztin johdolla. D’Albert saavutti jo nuorena laajalti mainetta erinomaisena pianistina, vaikka hän tulikin sittemmin tunnetuksi ennen kaikkea oopperasäveltäjänä. Häntä on pidetty huomattavimpana veristisen oopperatyylin omaksuneena saksalaisena säveltäjänä.
D’Albertin ansiokkaimpia teoksia ovat hänen useat oopperansa, jotka eivät ole kuitenkaan jääneet vakio-ohjelmistoihin. Muuhun tuotantoon kuuluu esimerkiksi sinfonia, kaksi pianokonserttoa, sellokonsertto, lauluja ja pianomusiikkia. Hän oli elämänsä aikana kuudesti naimisissa; yksi puolisoista oli venezuelalainen pianisti Teresa Carreño. D’Albert oli läpi elämänsä hyvin työteliäs ja kirjoitti sävellyksiä viimeisiin elinpäiviinsä saakka.
D’Albert kuoli Riiassa ja sai hautapaikan Morcotesta Sveitsistä.
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eugen d'Albert.
Lähteet
- Toivo Haapanen ym. (toim.): Musiikin tietokirja (2. painos), s. 18. Helsinki: Otava, 1957.
- Oiva Talvitie ja Kari Rydman: Sävelten maailma, s. 3. Porvoo: WSOY, 1956.
Aiheesta muualla
- Eugen d'Albert, Aamulehti, 12.05.1929, nro 128, s. 15, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||||||||||||||
