Cedercreutz ([ˈseːdærkrøi̯ts])[1] on alkuaan Ruotsista kotoisin oleva aatelissuku, joka asettui pysyvästi Suomeen Suomen sodan jälkeisenä aikana.[2]Västmanlandin läänin maaherra Jonas Folkernasta Taalainmaalta aateloitiin vuonna 1711 ja korotettiin vapaaherraksi vuonna 1719.[3] Suku on vuodesta 1748 lähtien omistanut Köyliössä sijaitsevan Köyliönkartanon.
Suvun jäseniä
Herman Cedercreutz (1684–1754), valtaneuvos, diplomaatti
Axel Reinhold Cedercreutz (1774–1859), vapaaherra ja valtiopäivämies
Johan Axel Cedercreutz (1801–1863), kenraalimajuri ja kuvernööri, Axel Reinhold Cedercreutzin poika
Carl Emil Cedercreutz (1806–1869), senaattori ja kuvernööri, Axel Reinhold Cedercreutzin poika
Johan Axel Cedercreutz (1801–1863), kenraalimajuri ja kuvernööri, Axel Reinhold Cedercreutzin poika
Jonas Cedercreutz (1914–1991), arkkitehti, Gustaf Cedercreutzin poika
Kettil Cedercreutz (s. 1959), professori, taikuri, Claes Cedercreutzin poika
Magnus Cedercreutz (1917–1982), yritysjohtaja ja kauppaneuvos, Gustaf Cedercreutzin poika
Nanny Cedercreutz (o.s. Lagerborg, 1866–1950), kirjailija, Emil Waldemar Cedercreutzin puoliso
Lähteet
↑Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
↑Autio, Veli-Matti: ”Cedercreutz (1600–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 178–179. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6. Teoksen verkkoversio.
↑Cedercreutz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 28.3.2011.
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt
Kansallisbiografia
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.